Saarenmaan historiaa ja nykypäivää

Saarenmaan Suomi-Seura, SaaremaaSoomeSelts perustettiin Lümandassa kesällä 2005. Seuramme on 20 vuotta nuori mutta Saarenmaa on inhimillisestä näkökulmasta katsoen ikuinen. Vuosituhansien kuluessa saaret ovat nousseet merestä ja jälleen uponneet veden alle geologisten ja ilmastollisten muutosten myötä. Saaret nousivat Baltian jääjärvestä noin vuonna 9600 e.Kr., yli 11000 vuotta sitten. Ihmisasutuksesta on todisteita paljon myöhäisemmältä ajalta: ajanjaksolla 3700-3500 e.Kr oli kampa-keraaminen kausi ja maatalouden alku on ajoitettavissa vuosiin 3000 e.Kr. Tuli pronssiaika, tuli rauta-aika. Esiroomalaisena aikana 800-400 e.Kr. Kaalin alueelle putosi meteoriitti synnyttäen suuren, ympäripyöreän kraatterin reunavalleineen. Merkillinen vesitäytteinen kraatteri oli kulttipaikka ja kansanomaisen taruston inspiraatio. Kesti monia vuosia ennen kuin tiedemiehet pääsivät selvyyteen muodostuman todellisesta alkuperästä. Saarenmaalaiset ovat tehneet kraatterista suositun matkailukohteen, mikä on jälleen yksi esimerkki maakuntamme yrittäjähenkisyydestä.   Ryöstöretket ja sodankäynti olivat tyypillistä viikinkiajalle. Saaren miehet tekivät yhdeksännellä vuosisadalla tuhoamisretken Ruotsin Sigtunaan ja taistelivat Öölannissa. Meri oli taisteluiden tanner mutta myös kaupankäynti oli vilkasta tuohon aikaan. 

Vuosi 1227 oli käännekohta Saarenmaan historiassa: Valjalan piirityksen seurauksena paikalliset soturit antautuivat vieraille joukoille, ja saari liukui saksankielisen kulttuurin vaikutuspiiriin. Perustettiin Saare-Läänen hiippakunta. Vastarinta kyti kaiken aikaa pinnan alla; siitä todistavat 1200-ja 1300-luvun aseelliset kapinayritykset. Tanskan hallitsija, kuningas Fredrik II sai Saarenmaan haltuunsa vuonna 1559, mutta jo vuonna 1645 solmittiin kuuluisa Brömsebron rauha, jolloin Saarenmaa ja Liivinmaa liitettiin osaksi Ruotsin suurvaltaa. Alkoi niin sanottu hyvä Ruotsin aika, heaRootsiaeg ja Saarenmaasta tuli Kuressaaren kreivikunta. Aluetta johti käytännössä sotapäällikkö kreivi Magnus Gabriel De la Gardie, joka sai kuninkaalta saaren elatusmaakseen – underhållsland. Hän otti itselleen myös arkkitehdin tehtäviä ja teki Kuressaaren raatihuoneen alustavan luonnoksen, jota nykyään säilytetään Ruotsin sota-arkistossa Tukholmassa. Alkuperäiseen asuunsa 1970-luvulla entisöity raatihuone, raekoda, on Pohjois-Euroopan barokkiarkkitehtuurin helmi.

Suuri Pohjan sota 1700-luvulla oli katastrofi Ruotsille, Suomelle ja Virolle. Ruotsi menetti suurvalta-asemansa, Suomi joutui mittaviin alueluovutuksiin Karjalassa ja Viron ylle laskeutui tsaari-Venäjän valta. Yhtenä näkyvänä muistomerkkinä Venäjän ajasta ovat Saarenmaan ortodoksiset kirkot, merkittävimpinä niistä Kuressaaren Pyhän Nikolauksen kirkko, uusklassisen arkkitehtuurin luomus, joka vihittiin käyttöön Ranskan vallankumouksen vuonna 1789. Venäjän hallinnon myötä syntyi Viron uskonnollinen jaotus, jossa ortodoksisella suuntauksella on huomattava osuus: luterilaiset talonpojat saivat verohelpotuksia, jos he siirtyivät oikeauskoiseen kirkkoon.  Venäjän aikana oli myös hyviä käskynhaltijoita, kuten Liivinmaan varakuvernööri Balthasarvon Campenhausen, joka perusti Saarenmaan ensimmäisen sanomalehden ArensburgischeWochen- undIntelligenzblätterja aloitti teatteriesitykset saarella. 1800-lukua leimasi turismin kehittyminen, joka kulminoitui kylpylöiden kulta-aikaan Viron tasavallan itsenäisyyden vuosina 1918-1940. 

Toinen maailmansota merkitsi mittaamatonta tragediaa Saarenmaalle ja koko Virolle: raskaat olivat Neuvostoliiton ja Saksan miehityksen ajat, joista järkyttävimpiä tapahtumia olivat Saarenmaan viattomien kansalaisten joukkomurha piispanlinnan pihalla vuoden 1941 syyskuussa ja sodanjälkeinen maaliskuun kyyditys Neuvostoliiton kaukaisille alueille ja vankileireille vuonna 1949. Vuonna 1944 alkoi historian jakso, jota voi luonnehtia stalinismin ja jälkistalinismin, sittemmin pysähtyneisyyden ajaksi. Baltian kansojen vuosituhantiset vapautuspyrkimykset kytivät diktatuurin alla ja kulminoituvat helteisiin elokuun päiviin 1991. Viron tasavallan itsenäisyys palautettiin 20.8.1991. Vuonna 2026 juhlimme uudelleenitsenäistymisen 35-vuotistaivalta. Vapauden vuodet ovat merkinneet tämän kansan ennennäkemätöntä aineellista edistystä ja henkistä kukoistusta.

Saarenmaan ihmiset ovat tunnettuja sitkeydestään, päättäväisyydestään, ahkeruudestaan ja vieraanvaraisuudestaan. Kuressaaren kaupunki edustaa kosmopoliittisuutta pienoiskoossa: täällä voi tavata saksalaisen opiskelijaryhmän kysymässä tietä Kudjapenkalmistoon, saksalaisten sotilaiden hautausmaalle, yhtäkkiä tapaa ranskalaisen turistin suunnittelemassa reittiään kaupungissa ja riikinruotsalaiset vieraat käyvät etsimässä esi-isiensä juuria. Saarenmaan korkeatasoiset oopperapäivät tuovat esiintyjiä ja yleisöä läheltä ja kaukaa. Vuosikymmentenmittaan oopperapäivät ovat kasvaneet yhdeksi Viron merkittävimmistä kulttuuritapahtumista.

Saarenmaalta on monta suurta hahmoa lähtöisin. Kallasten lahjakkaat veljekset olivat peräisin Kaarman kanttorilasta, heistä merkittäviin oli tohtori Oskari Kallas, kansatieteilijä ja diplomaatti, joka teki suuren päivätyön kansanperinteen kerääjänä ja sittemmin Viron suurlähettiläänä Helsingissä ja Lontoossa.  Hänen puolisonsa oli suomalainen – tai kuten Virossa sanotaan – suomalais-virolainen kirjailija Aino Kallas, jonka kirjoituksen kieli oli suomi, mutta aiheet virolaisia, usein Saarenmaahan tai Hiidenmaahan liittyviä. Päiväkirjoissaan ja muistelmateoksissaan Aino Kallas kuvaa eloisasti Saarenmaan kansanelämää ja seuraelämää 1900-luvun alkupuolen Kuressaaressa. 

Saarenmaan historian kulttuurihahmoista kiistattomasti merkittävin on kirjallisuudentutkija, opettaja, lehtimies ja Viron kielen uudistaja Johannes Aavik. Hän oli KuressaarePoeglaste Gümnaasiumin huippuoppilas, ilmiömäinen kielellinen lahjakkuus, joka opiskeli maisteriksi Helsingin yliopistossa. Hän on yksi esimerkki niistä virolaisista, jotka 1900-luvun alkuvuosikymmeninä muodostivat niin sanotun Suomen sillan kansojemme välille.  Aavik joutui erotetuksi opettajan virastaan Krimin niemimaalla Jaltalla syytettynä keisarivallan vastaisesta toiminnasta vuonna 1911, joten hän palasi perheen kotiin Kuressaaren Vallimaa-kadulle ja muotoili yhden ainoan vuoden kuluessa Viron kielenuudistuksen johtavat periaatteet. Aavik uudisti viron kielen kielioppia ja oikeinkirjoitusta, hän toi kieleen lukuisia uusia sanoja, inspiraationaan Viron murteet ja suomen kieli. Aavik myös loi viron kieleen kokonaan uusia sanoja, joita ei koskaan aiemmin ollut olemassa, sanoja, joita kieli tarvitsi säilyäkseen elävänä modernissa yhteiskunnassa. Tämä vallankumouksellinen näkemys uusien sanojen keinotekoiseksi luomiseksi toi hänet pysyvästi kielitieteen maailmannäyttämölle ja kansainväliseen kuuluisuuteen. Tänä päivänä Johannes Aavikin kotitalo on museona, jossa voi tutustua Johanneksen   ja hänen serkkunsa Joosepin elämään ja työhön. Joosep Aavik oli säveltäjä, kanttori ja kuoronjohtaja, joka teki pitkän elämäntyön Kuressaaressa. 

Aavikin perheen kotitalon vieressä oli aikanaan Haamerinperheen talo; perheen lapsista Eerik Haamerista tuli yksi Viron tunnetuimmista taidemaalareista, jonka ekspressiiviset työt kuvasivat kansanelämää Viron saarilla. Saarenmaa on tänäkin päivänä monen kuvataiteilijan työskentelypaikka ja inspiraation lähde. Sekä Johannes Aavikin että Eerik Haamerin kohtaloksi muodostui ulkovirolaisuus: kumpikin pakeni vuonna 1944 henkensä kaupalla Ruotsiin, jossa he suurella menestyksellä jatkoivat työtään korkeaan ikään asti. 2000-luvun alkupuolella ilmestyi Haamerin perheen tontille uudisrakennus, jossa valikoima Eerik Haamerin teoksista Viron ja Ruotsin vuosilta oli näytteillä. Galleriaa ylläpiti hänen Ruotsissa asuva tyttärensä, eloisa Liina Haamer Waller, joka mielellään kertoi vieraille isänsä elämänvaiheista ja teoksista. 

Arensburg-Kuressaaren monikerroksinen ja monimuotoinen arkkitehtuuri on esteettisen nautinnon ja inspiraation luoja. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Kuressaaressa syntynyt Louis Kahn, josta sittemmin tuli Yhdysvalloissa Philadelphian yliopiston professori ja maailmanmaineen saavuttanut modernin arkkitehtuurin pioneeri. Louis Kahn muisteli, miten Kuressaaren piispanlinnan muotokieli oli ollut hänen arkkitehtuurisen näkemyksensä innoittaja. Näin kulkee linja keskiaikaisesta rakennustyylistä funktionalismiin. 

Herman Aav syntyi Saarenmaan naapurisaarella MuhullaHellamaan seurakunnan kanttorikoulun opettajan poikana. Hän eli koulupoikana Saarenmaalla, mieliaineinaan musiikki ja piirustus, mutta ammatikseen hän lopulta valitsi papin työn. Aav toimi Mustjalassa seurakunnan pappina, ajoittain myös kanttorina. Vuonna 1921 hän jäi leskeksi kuuden lapsensakanssa.  Samaan aikaan oli Suomen ortodoksinen kirkko murrosvaiheessa. Kirkon johtaja, piispa venäläinen Serafim ei osannut suomen kieltä, vaan suorastaan syrji ja halveksi sitä. Suomen papistossa ei ollut yhtäkään piispanvirkaan kelvollista pastoria, joten Herman kutsuttiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispaksi –piispan tulee olla pappismunkki tai leski. Herman oli Suomen ja Karjalan arkkipiispa vuosina 1925-1960. Hän teki merkittävää työtä kirkon aseman vakiinnuttamiseksi ja kirkon jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Neuvostoliitto painosti toisen maailmansodan jälkeen Suomea vaatien ortodoksikirkon siirtymistä Konstantinopolin ekumeenisesta patriarkaatista Moskovan patriarkaattiin. Se olisi merkinnyt kirkon autonomisen aseman menetystä ja suoranaista turvallisuusuhkaa maallemme. Sitkeästi viivytellen arkkipiispa Herman suomalaisten poliitikkojen tuella kävi puolustustaistelua, kunnes Moskova antoi periksi.

Myöhempien aikojen saarenmaalaisperäisillä merkkihenkilöillä on ollut henkilökohtaisessa elämässään helpompaa. Oopperalaulaja Henrik Krumm loi loistavan uran Estonia-teatterin lyyrillisenä tenorina, vaatimattomista oloista kolhoositilalta kotoisin oleva Ivar Kaasik on nykyään Viron kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita, joka pääosin työskentelee Berliinissä, mutta hänen töitään on aina näytteillä myös Saarenmaalla. Tieteenharjoittajista tunnetuin on akateemikko Margus Lopp, syntyisin Upan kylästä, jossa hän edelleen viettää vapaa-aikojaan. Magnus Lopp on kansainvälisen maineen saavuttanut orgaanisen rakennekemian tutkija, joka nyttemmin on suuntautunut myös teollisiin sovelluksiin, mm. virolaisen palavan kiven, kukersiitin jalostamiseen hyödyllisiksi kemikaaleiksi. Margus Lopp on Tarton yliopiston kasvatti; hän toimii nykyään professorina Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa. 

Viimeisenä on mainittava Arnold Rüütel, Laimlajasta peräisin oleva agronomi, sovhoosin johtaja, sittemmin poliitikko, josta tuli uudelleen itsenäistyneen Viron ensimmäinen valtionpäämies ja toinen presidentti. Hän siirtyi ajasta ikuisuuteen korkeassa iässä vuoden 2024 viimeisenä päivänä. Loppuun asti vireä Rüütel oli eläkevuosinaan usein nähty hahmo Kuressaaren katukuvassa ja kulttuuritapahtumissa. Arnold Rüütel on kiistanalainen henkilö, koska hän oli aktiivipoliitikko jo neuvostovallan aikana. On kuitenkin muistettava, että dramaattisina elokuun päivinä 1991 hän matkusti Moskovan Kremliin neuvottelemaan Viron itsenäisyyden tunnustamisesta. Hän palasi voittajana. Se oli suuri teko.

Elokuussa vuonna 1991 saavutetun uudelleen itsenäistymisen jälkeen ovat lukuisat valtiolliset arvovieraat käyneet tutustumassa Saarenmaahan, ministerit, presidentit ja monarkit. Kesällä 2001 saapui Tanskan rakastettu ja etevä hallitsija, kuningatar Margarethe II Saarenmaalle. Viron kunniaksi sini-valko-mustaan asuun pukeutunut kuningatar tuli prinssipuoliso Henrikin ja presidentti Lennart Meren kera Kuressaaren raatihuoneelta yli kadun kaupungin torille käsityötuotteita katselemaan ja ihailemaan. Juhlaillallinen nautittiin Pädasten moisiossa ja kuningatar seurueineen poistui Dannebrog-aluksellaan Roomassaaren satamasta. Hän vilkutti läksiäisiksi todeten: Saaremaawillalwaysremain on our map- Saarenmaa säilyy aina kartallamme.

Tapio Salmi

Saarenmaan  Suomi-Seuran puheenjohtaja

Teksti perustuu seuran 20-vuotisjuhlan yhteydessä 16.8.2025 pidettyyn tervetuliaispuheeseen.